Hej! Jag heter Raimo Helminen. Jag bor i Tammerfors och har kanska speciellt yrke. Jag är ishockeyspelare... Viimeistään nyt suurin osa luokasta minä mukaanlukien on keskittynyt miettimään joko mopon viritysosia, hevosia tai vaikka sitä kuinka kova jätkä Salattujen Elämien Aki Nikkinen oli. Muistan kuin eilisen kuinka meidän yläasteaikainen ruotsinopettajamme, ei osannut selittää luokkamme pojille, miksi meidän kaikkien on opiskeltava ruotsia Suomessa. Näin jälkeenpäin mietittynä tähän kysymykseen vastaaminen on yhtä vaikeaa, kuin sen selittäminen miksi melkein 300 000 talipalloa katsoo televisiosta Tuksun häitä.
Eilisessä vaaliväittelyssä tämä kysymys esitettiin Stefanie Walliinille ja vastaus vaikutti siltä kuin hän olisi ollut abduktoituna viimeiset 30 vuotta. Vastaus sisälsi jotain epämääräistä Närpiöläisten suomen opiskelusta ja siitä ettei kukaan valita että osaa liikaa kieliä. En ole kuullut, että kukaan valittaisi siitäkään, että nostaa liikaa penkistä, mutta emmekai ala pakottamaan kaikkia suomalaisia käymään salilla 4 kertaa viikossa?
Toisin kuin ihmisten ahneus tai Jessica Alban kauneus, aikahan on rajallista. Se aika mitä pakollisen ruotsin opiskeluun käytetään voitaisiin käyttää johonkin muuhun. Tämä panostus tulisi kuitenkin käyttää vaihtoehtoisesti johonkin toiseen kieleen, koska pelkällä suomella ja huonolla englannilla pärjää vain Seppo Räty. Ajatuksia on esitetty, että oppilas voisi valita ruotsin tilalle esim. venäjän. Tämä on se hetki kun ne kaupat peruttiin.
Olen itse opiskellut yläasteella kaksi vuotta venäjää, ja lupaan etten saa venäjäksi ketään edes ryöstämään minua. Tämähän voi tietysti johtua allekirjoittaneen tyhmyydestä, mutta kertoo enemmän ehkä venäjän kielen haasteellisuudesta. Tähän, kun vielä lisätään finninaamaisen "Karjala" lippispäisen mopopojan motivaatio, niin pelkkien kyrillisten kirjaimien opettaminen voi olla haasteellista. Ystäväni, jotka ovat käyneet ammattikoulun osaavat kuitenkin ruotsinlaivalla tehdä mitä erikoisempia drinkkitilauksia ja ihan tyylikkäästi ruotsiksi.
Pointti on periaattessa se, että jos esim. itärajan ihmisillä on suuri motivaatio peruskoulussa opettaa ja opiskella venäjää ruotsin tilalla, niin mielestäni tähän voitaisiin hyvin suostua. Mielestäni ruotsin tilalle valittavia kieliä saisi olla pelkästään venäjä, mutta siinä kelpoisuuden rajalla keikkuu myös Deutschland über alles. Kuitenkaan kielet kuten ranska, espanja, kreikka, esperanto, java tai haltiakieli eivät toisen kotimaisen korvikkeeksi kuitenkaan kelpaa, jotta emme pelaisi itseäämme aivan nurkkaan. Vaihtoehtoja ei voi antaa liikaa, koska se tulee liian kalliiksi ja kielen tulee olla sellainen, mistä on tulevaisuudessa hyötyä, niin yksilölle kuin yhteisöllekin. Faktahan on se, että suurin osa valitsisi kuitenkin pakolliseksi ruotsin, mielummin kuin venäjän tai saksan.
Pakkoruotsin poistaminen kuitenkin tarkoittaa sitä, että enää se minkkiturkkinen Helsinkiläisrouva, ei voi enää vaatia Lahdesjärven ABC:lla palvelua ruotsiksi, koska ei voi vaatia, että se kaikilta luonnistuu. Men herregud. Tiedän, kyllä sen, että Suomessa on suomenruotsalaisia, jotka eivät osaa suomea kunnolla. Tiedän myös henkilöitä, jotka leikkivät etteivät osaa. Yllättävää kyllä hätänumeroon soitettavaessa melkein kaikki osaavat.
Pohjanmalla voi ihka oikeastikin olla jokunen mymmeli, joka ei periatteesta suostu ymmärtämään kympinuutisista hölkäsen pöläystä. Hän asuu kuitenkin satavarmasti aluella, missä saa palvelua omalla äidinkielellään. Viva las Pampaksessakin olisi pikku hiljaa tulevien sukupolvien aika opetella suomea kunnolla.
Ruhtinaat vaihtuvat, aatteet nousevat ja katoavat, mutta yksi asia ei muutu. Saavutetuista eduista ei tingitä, kuin väkisin. Suomenruotsalaiset ovat maailman hemmotelluin vähemmistö, jolla näyttää olevan asiat melkeinpä paremmin kuin valtaväestöllä. Voi tietysti olla, että jonkun suomenruotsalaisen mielestä on hienoa, että 5% pakottaa loput 95% lukemaan omaa kieltään. En kuitenkaan ole yksi niistä.
Suomeruotsalaiset ovat myös hyvin huolissaan miten käy itse suomenruotsalaisuuden, jos pakkoruotsi lopetetaan. Ei, siinä ei käy niin, että BUU-klubben lopetetaan siltä seisomalta. Hurriushan on kuitenkin pohjimmiltaan kulttuuri, joka sisältää tietyn kielen. Suomenruotsalaisuuden tulevaisuus ei kuitenkaan ole suomenkielisten vastuulla, vaan meidän suomenruotsalaisten omalla vastuulla. Se on meidän tehtävä puhua lapsillemme ruotsia ja jos vain mahdollista laittaa heidät ruotsinkieliseen kouluun sekä opettaa heille, ettei suolasirotinta anneta ruokapöydässä suoraan toisen käteen.
Hyvä, kiva, bra! Antaa tulla lisää vaan. Pakkoruotsin lopettaminen ei siis lopettasi ruotsin opiskelua kokonaan, vähentäisi vain. Se lisäisi hiukan venäjän osaamista, josta on hyötyä koko valtiolle. Strömsö pyörisi jatkossakin, koko pakkoruotsi sanasta päästäisiin ja Stockmannilta saisi jatkossakin sen 10 euron kahvin ja muffinsin tilattua ruotsinkielellä. Kaikki olisivat tyytyväisiä ja eläisivät elämäänsä. Toiset puhuen mitä osaavat, ja toiset mitä haluavat.
Yksi vaihtoehto tietysti olisi, että tämä pakkoruotsi kysymys selvitetäisiin once and for all tänään alkavassa puolivälierä ottelusarjassa HIFK - Jokerit.
TZ
Men TZ.. Skulle vi ha bara ett språket in Finland? ..auts, ei menny kovin hyvin tuo ruottiks kirjoittelu.
VastaaPoistaMä vihaan ite sanoja kuten pakkoruotsi tai rekisteröity parisuhde (pliis voitko kirjoittaa siitäkin?).
Mistä tulee se pakko, jota opiskelun mahdollisuudeksi jossain päin maailmaa kutsutaan?
Kohta varmaan aletaan puhua pakkoäidinkielestä, kun (apua!) nuorten pitää opetella pilkkusääntöjä, yhdyssanoja tai muita karmaisevia oikeinkirjoitusasioita.
Suomi on kaksikielinen maa, joten mun mielestä vähintään peruskoulun yläluokilla on hyvä oppia ainakin tervehtimään ruottiks tai kertomaan se, kuinka kurjaa meillä on rippikoulussa ollut
("Vi får inte röka, vi får inte svära, vi får inte vara uppe hela natten, vi får inte bada bastu med pojkarna..").
Kysymys kaksikielisyydestä on sitten asia erikseen, ja se vaatisi vähintään samanlaisen käsittelyn kuin sana "pakko"ruotsi.
Mutta puhutaan nyt tästä opiskeltavasta ruotsinkielestä. Sitä opiskellaan peruskoulussa, koska Suomi on kaksikielinen maa ja meidän jokaisen on osattava edes perusteet tästä toisesta kotimaisesta kielestämme. Se on mun mielestä sitten toinen juttu, mitä tapahtuu sen yleissivistävän peruskoulun ruotsin opiskelun jälkeen.
Jos lukiolaiset Itä-Suomessa tietävät venäjän kielen olevan heille tärkeämpi vaihtoehto kuin ruotsin kieli, eikö heillä todellakin voisi silloin olla mahdollisuus lukea venäjää ruotsin sijasta? Hulluinta musta on se, että ruotsin kirjoittaminen yo-kirjoituksissa ei ole enää pakollista, mutta opiskelu on. Ja luulinkin, että "pakko"ruotsi kantautuu juuri siitä keskustelusta, kun lukiossa ennen muinoin oli pakko kirjoittaa myös toinen kotimainen kielemme ylioppilaskirjoituksissa.
Valinnaisuus tulisi ensisijaisesti aloittaa vasta toisen asteen opiskelijoista, jonka jälkeen voisimme ruveta tarkastelemaan tätä Suomen kaksikielisyysasiaa.
Valitsisivatko ammattikoululaiset ja lukiolaiset venäjän kieltä nykyisen ruotsinkielen sijaan?
Ja arvostettaisiinko siinä valinnan vaiheessa sitä peruskoulun ruotsin kielen pohjaa niin paljon, että haluttaisiin ruotsin opiskelua jatkaa vai liputettaisiinko vielä venäjän kielen puolesta?
Valinnaisuutta tulee olla, mutta portaittain järjestettynä sekään muutos ei olisi niin kovin radikaali.
Oikeaa puhetta! Kiitos tästä. On ilo huomata, että myös suomenruotsalaisissa on tervejärkisiä ihmisiä. Varmaan on enemmänkin kuin mitä julkisessa keskustelussa tulee ilmi.
VastaaPoistaTietenkin kyse on tosi tunteellisesta asiasta. Kieli on lähellä identiteettiä, se herättää tunteita.
Suomi ei ole de facto kaksikielinen maa kuin paikallisesti. Jos kaksikielisyys halutaan taata paikallisesti, niin se voi olla ihan fiksua. Ei siihen tarvitse koko Suomea sotkea.
Sitä paitsi ruotsi on helppo kieli, joten sen oppii aikuisenakin, jos sitä todella välttämättä tarvitsee. Itse asiassa näin täytyy joka tapauksessa tehdä, koska "pakkoruotsin" opiskelusta ei suurin osa porukasta opi mitään.
Kun vituttaa kerro se Keijolle: www.vittukunvituttaa.org
VastaaPoista