Kuin hiekka tiimalasissa niin ovat elämämme päivät. Hiekkaa on valunut, mutta päästyäni Hank Moody lockdown tilastani olen nyt taas valmis osoittamaan verbaalisen erektioni kohti Suomen Keskustaa. Nykyistä Keskusta puoluetta on kuitenkin yhtä vaikea arvioida, kuin sitä minkälainen mies Vesa Keskinen mahtaa olla selvin päin. Onko nykyinen Keskusta arvoliberaali vai konservatiivinen, ajaako se oikeastaan maalaisten vai kaupunkilaisten asiaa, ottavatko ehdokkaat kenties näissä vaaleissa paljon vai todella paljon vaalirahalahjuksia. Paljon vastaamattomia kysymyksiä kätkeytyy tämän vastenmielisen poliittisen broilerikasvattamon taakse.
On palattava pahan juurille. 1906 perustettiin Maalaisliitto, joka kuitenkin pyyhki olkapäiltään suurimman osan hevosenpaskasta vaihtamalla nimensä Suomen Keskustaksi 1964. Tukiaismainen facelift oli tarpeen, koska jyväjemmarit, jotka kantavat sitä kuuluisaa Hankkija lippistä ovat tasaisesti vähentyneet jo vuosisadan ajan. Keskustan kulta-aika oli silloin kuin idästä pyydettiin lupa ja lännestä rahat, sateenkaarikaappien ovet pysyivät salvattuna, eikä järki ja tukka sopineet samaan päähän. Suomen Keisari vuosina 1956–81 oli siis itse Urho Kaleva Mubarak. Tällä ajanjaksona itse puolueen kannatus ehkä nousi ja laski kuin Nokian pörssikurssi, mutta todellinen valta oli kokoajan Keskustalla (UKK:lla).
No, intin luhalla silmään sitä joka vanhoja muistelee. On palattava nykyhetkeen, aikaa jolloin Neuvostoliitto on romahtanut, Peter Forsberg lopettanut aktiiviuransa ja sana ”miesten tasa-arvo” on keksitty. Luulisi myös, että yhdestä Keskustan ilkimyksestäkin olisi jo päästy, mutta ei! Ei sinne päinkään. Vielä tänäkin päivänä Keskusta iskee Suomen kansaan, kuin Ilkka Kanerva kaikkea naaraspuolista mikä liikkuu. Kepu on voittanut kahdet edelliset eduskuntavaalit ja se havittelee nyt kolmatta kunnariaan.
Nyt täytyisi vielä selvittää mitä Keskusta oikein edustaa nykypäivänä. Tähän on pakko vastata, että en minä mikään Jeesus ole. Helpommin kameli menee neulansilmästä, kuin mies selvittää mitä tämä puolue nykyisin oikein edustaa. Osa Keskustan edustajista on maakunnissa asustavia ns. vanhan liiton miehiä ja naisia, jonka varaan on suomalaiset arvot rakennettu. Nuoremman polven keskustalaiset taas ovat hyvin arvoliberaaleja ääri tasa-arvon edustajia eli ns. kukkahattupellejä ja -tätejä. He kutsuvat itseään edistysmielisiksi (EKY Ry). He toivovat mm. pakollisen uskonnon opetuksen lakkauttamista sekä muuta yhtä älytöntä. Viime puoluekokouksessa nämä Libresse koulukunnan edustajat ottivat vallan puolueessa saamalla puheenjohtajan sekä puoluesihteerin paikat itselleen.
Sentterin nettisivuja selaillessaan voi varmistua vain siitä, että puolue haluaa vihreän ja virkeän Suomen mikä rivien välistä tarkoittanee maanviljelystukia, aluekehitystukia ja lisää WinCapitaan verrattavaa luomukusetusta. Joku oli edelliseen tekstiin kommentoinut, että on naiivia arvioida puolueen keskiarvoäänestäjää. No, nämä seuraavat rivit on omistettu tälle tosikolle. Keskustan perusäänestäjä viljelee maakunnissa salaattia, muttei syö sitä. Hän on äänestänyt Keskustaa 30 vuotta. 20 vuotta hän on rakastanut, 15 vuotta omaan eukkoansa ja loput naapurin eukkoa. Hän menee viikoittain Alkoon, kuukausittain kirkkoon ja ihan vuosittain oman kunnan ulkopuolelle. Hän kävi kerran Helsingissä – ei tykännyt yhtään.
Vanhasen naisseikkailut, vaalirahasotku, uusi arvoliberaalimpi linja sekä Perussuomalaiset ovat laukaukset jotka tekevät niin isot reiät Keskustan kylkeen, että haaksirikko ensi vaaleissa on lähellä. Saanen kuitenkin vielä esitellä tämän sekalaisen korttipakan kuvakortit.
Suomen prinsessa Mari Kiviniemestä en uskaltanut laittaa kokovartalo kuvaa, mutta selväähän on että sekaisin Marista ei Arkadianmäellä ole pelkkä elokuva. Mari on epävireisen Keskusta orkesterin pääkapellimestari ilman tahtipuikkoa.
Paavo ”toinen katsoo kattoon ja toinen vittuun” Väyrynen. Vain hänen vaatimaton persoonansa estää häntä kertomasta, että hän on Suomen paras poliitikko. Sellaista missä Väyrynen ei olisi paras, ei ole. Pääsi eduskuntaan, kun hänellä oli vielä vaipat.
Mauri ”joo aidot ne on” Pekkarinen on täyttä politiikkaa. Termi Pekkarointi tarkoittaa kotiinpäin vetämistä ja Jyväskylä kiittää. Hänellä olisi uhkapeliongelma, muttei onneksi ylety laittamaan kolikoita peliautomaatteihin.
Seuraavan kerran TZ mietiskelee pienempiä puolueita ja sitä kuka ottaa huhtikuussa Arkadianmäen kanttiinista sen ensimmäisen leivoksen.
YK? TZ. OK.
Melkein jätin kommentoimatta, koska sana ei pysy yhtä hyvin hallussa kuin kirjoittajalla. (;
VastaaPoistaPakko todeta, että Keskusta on ollut hukassa veljeillessään hallituksessa Kokoomuksen kaverina. Meillä on ollut kohua ja huhua ja puhetta paljon eikä mikään otsikko synny syyttä suotta. On tehty selvityksiä, rikostutkintoja sekä muutettu vaalilakeja, ihmiset on aiheesta menettäneet uskoa päätöksentekijöihin.
Siksi ainoa asia, jonka voin todeta, on se, että onneksi vaalit lähestyvät. Kansa saa päättää millaista politiikkaa seuraava eduskunta vie eteenpäin.
Oma kantani on Keskusta, koska mä aidosti koen, että sen puolueen väki osaa arvostaa mua juuri sellaisena kuin olen, hyysäämättä.
Peruduunari, taksikuski, rikkinäisen perheen kasvatti, lukion paperit omaava ja kovasti yrittelevä pikkusielu.
Sukulaiset pitkän matkan päässä, ystävät hajallaan ympäri Suomen ja mieli pikkukaupungin ihmisläheisyydessä ja tutun ja turvallisen arvostamisessa.
Kaupunki tarvitsee myös taajamamerkin ulkopuolisia alueita, siellä ne kesämökit ja lomanviettokohteet ovat. Mua ainakin nyppii lähtee landelle pidemmäksi aikaa, jos joka kerta kauppaan lähtiessä tarvii ajaa monia kymmeniä kilometrejä ees taas kioskin, huoltoaseman tai kaupan perässä tai jos tiet on matkalla siinä kunnossa, että tarvis maasturin pelkästään pääteistä selviämiseen.
Mua myös kiinnostaa se, mitä kuuluu mun perheelle, ystäville, naapureille tai sille, joka epävarmasti hymyilee mulle töissä, kun kysyn että voinko auttaa painavien ostoskassien kanssa. En usko, että ihmiset pärjää yksin ilman kenenkään apua ja täysin ilman toisista välittämistä. Ainakaan mä en oo ite pärjänny.
En halua jatkaa Keskusta-puolueen puolesta selittelyä tai puuttua siihen onko Väyrynen paras poliitikko.
Mun toive on, että nuoret äänestäis vaaleissa ja mielellään vielä alle 30-vuotiaita. Ainakin Keskustassa ollaan avoimesti todettu, että nuoria tarvitaan mukaan päätöksentekoon ja Keskustalla onkin eniten nuoria ehdokkaita listoillaan.
Meitä alle 30-vuotiaita edustaa 200 kansanedustajasta tasan 1 (0,5%) ihminen. Olisko tää syynä siihen, ettei politiikka kiinnosta kun siitä ei koskaan saa mitään sellaista tietoa, jonka pystyis sisäistämään ilman politiikka-Suomi-politiikka -sanakirjoja, Googlea ja Wikipediaa käyttämällä.
Kiitos ja anteeksi.
Elina